Kaukaisuus...

[Hayaku]

*Hayaku tassutteli hiljaa eteenpäin kivikkoisella pienellä polulla. Sen tassut olivat märät aamukasteesta ja sen turkki huokui lämpöä koleaan ilmaan. Ethel leijui Hayakun vierellä hiljaa. Se itse katseli ympärilleen ja kuunteli ympäristöä. Hayaku losähti istumaan kostealle polulle ja huokasi hiljaa.*
"En minä jaksa enään."
*Se oli kävellyt koko edellis yön ja nyt koko aamun hiljaa kohti jotakin. Mutta se ei itsekkään tiennyt että mitä kohti. Sen vaisto vain sanoi että sinne päin pistäisi astella ja sitten se niin teki. Eihän sillä muutakaan tekemistä ollut. Mutta sanottuaan tämän pienen lauseen ääneen hän kuuli edestään ääntä.*
"..."

//saksu mukaan, ja voihan joku muukin tulla//

[Sakura]

//Saksu tulee //

*Sakura kävelee rinnettä ylöspäin nopein harppauksin. Tai oikeastaan sakura etenee sivusuunnassa etsiessään polkua ylös. Hän on tullut yhdessä Sinisilmän kanssa vuorelle aikomuksena kiivetä vielä aamun aikaan huipulle katsomaan suurien lentomuurahaisten nousua ilmaan sekä niitä pyydystäviä lintuja.*
"Ja taas ollaan eksyksissä pensaikossa rämpimässä. Pitääkö sinun aina valita näitä oikoteitä?"
*Kuuluu kiukkuinen ääni pensaikosta vaikka ei Sinisilmälle pensaikossa rämpiminen vaikeaa ole kun kerran voi mennä niiden läpi. *
"Ei oikopoluissa ole mitään vikaa ne vain kestävät kauemmin ja ovat pidempiä kuin tavallinen reitti."
*Sakura vastaa naurahtaen ja pian jo pistää päänsä polun vierellä olevasta pensaikosta.*
"Sanoinhan minä."
*Sakura naurahtaa ja sitten se huomaa Hayakun ja nostaa korvansa hämmästyneenä pystyyn.*

//Hayakun ja Sakun ensi tapaaminen? //

[Hayaku]

//ei se ole n_n//

*Hayaku katsoo hetken valkoista hahmoa ja sitten sen vieressä olevaa tummempaa hahmoa.*
"Hetkonen..."
*Hayku miettii ja siristää silmiään jotta näkisi kunnolla että ketkä siinä seisoivat. Sitten hän nousi seisomaan jaloilleen ja asteli pari askelta lähemmäs.*
"S-sakura? Oletko se sinä?"
*Naaras kysyy ja avaa silmänsä taas normaaleiksi. Sitten tämä kääntyy katsomaan Eheliä joka virnistelee iloisesti kahdelle hahmolle.*
"Eihän se voi olla."
"Voi se..."
*Ethel sanoo kun on lukenut Hayakun ajatukset.*

[Sakura]

//tietty ne on pentuina tavannu//

*Sakura tuijottaa hämillään ruskean koiran suuntaan ja sitten vilkaisee Sinisilmää joka on vähintään yhtä ihmeissään. Äkkiä koiralle alkaa avautua tilanne ja samassa Sakura muistaa Hayakun toisin vain paaljon pienempänä. Valkoinen koira loikkaa kokonaan pois puskasta ja heiluttaa häntäänsä iloisesti.*
"Hayaku!"
*Sakura huudahtaa ja juoksee loikkien tämän luokse ja virnistää Sinisilmälle joka ihmettelee tapahtunutta vieläkin.*

[Hayaku]

*Hayaku heiluttaa myöskin häntäänsä tarmokkaasti ja jopa hieman hyppii paikallaan. *
"Sakura! Mitä-kuinka sinä. Mitä sinä täällä teet?! Vau! Juku onpa mukava nähdä sinut!"
*Hayaku huudahtelee ja virnistelee onnesta soikeana.*
"Rauha rauha Hayaku-san."
*Ethel rauhoittelee hikipisara ohimolla ja uloden katseensa Sinisilmään.*

[Sakura]

*Sakura naurahtaa katsoessaan Hayakua joka ei oikein osaa päättää mitä sanoisi.*
"Miten niin mitä minä teen täällä? Mitä sinä teet täällä?"
*Sakura kysyy silmät loistaen vanhan ystävän näkemisestä.*
*Sinisilmä leijailee tervehtimään vaikkei se välttämättä ole yhtä innoissaan kuin Sakura erakkomainen kun on.*
"Miten ihmeessä te tänne päädyitte?"
*Sinisilmä kysyy katsoen Etheliä miettivästi elävien tervehtiessä vielä toisiaan.*

//Hassua sanoa elävien ^^ //

[Hayaku]

*Hayaku vain pomppii ja nauraa samaan aikaan kunnes pysähtyy ja vastaa iloisena Sakura kysymykseen.*
"Tulin tänne vain, ei kai muuta, en edes oikein muista."
*Hayaku tokaisee ja istahtaa sitten maahan ja rapsuttaa kuonoaan, hetken päästä hän nousee takaisin seisomaan ja lipaisee huuliaan.*
"No mitenkäs sinun elosi on menetellyt sitten pentu-iän jälkeen?"
*Ethel katsoo Sinisilmää ja tutkailee tätä ihmeissään, mutta sanomatta mitään.*

//olipa hölmö viesti//

[Sakura]

*Sakura nauraa hihittää tassu kuonon päällä eikä oikein itsekkään tiedä miksi mutta kuitenkin. Hän laskee tassunsa kuullessaan Hayakun kysymyksen ja virnistää.*
"Elossa ainkin ollaan."
*Sakura naurahtaa.*
"Enää ainoa ongnelma on demonit joita kuhisee ja kihisee täällä aina välillä."
*Sakura sanoo ja kallistaa päätään hupsusti.*
"Varsinkin kun Amor osaa jo huolehtia itsestään."
*Sakura sanoo vielä luullen että Hayaku tietäisi jotain tämän pennusta saati siitä että hänellä on jopa puolisokin.*
*Sinisilmä jatkaa mystistä puheetonta keskusteluaan Ethelin kanssa eli vain tuijottaa tätä sanomatta muuta. Edelleen Sinisilmää häiritsee se että Hayakulla on kaksivärinen aura.*

[Hayaku]

*Hayaku kääntää päätään vasemmalle puolelle ja katsahtaa Sakuraa.*
"Amor...kuka hän on?"
*Hayaku kysyy ja nostaa päänsä takaisin normaali asentoon. Sitten tämä haukottelee ja rapsuttaa pikaisesti kuononpäätään joka kutitttaa kamalasti.*
"En ole kuullut koskaan sanaa Amor...vai onko se syötävää?"

[Sakura]

*Sakura katsoo ensin ihan hölmistyneenä Hayakua ja virnistää sitten alkaen nauramaan.*
"voi sinua hölmöä."
*Hihittää pienessä kasassa kunnes saa hillittyä itsensä ja nostaa katseensa takaisin Hayakuun.*
"Usko tai älä mutta Amor on koiramainen susi joka on minun poikani."
*Sakura sanoo niin naama peruslukemilla että tätä alkaa jo itseäänkin huvittaa se.*

[Hayaku]

*Hayaku katsoo Sakuraa ja näyttää hyvin vakavalta. Siis aivan järkyttävän vakavalta hän näyttääkin ja kun lopulta saa suunsa auki Hayaku kakerteleee.*
"Poika...sinulla."
*Nauraa hysteerisesti.*
"Nyt kyllä."
*Tärisee jo hiukan järkytyksestä.*

//mie ittekkin tärisen kun jäädyn tänne 27 astetta!//

[Sakura]

*Tuhahtaa virniestäen samassa.*
"Se on totta."
*Sanoo ja mutisee sitten jotain loppuun ja vilkaisee Hayakua sitten virnistäen.*
"Kai sinäkin nyt jonkun olet löytänyt?"
*Ksysyy edelleen ihmissään siitä ettei Hayaku meinaa uskoa pentutouhotusta.*

[Hayaku]

*Hayaku yrittää rentoutua ja hengittää syvään jatkaen.*
"No tuota. En varsinaisesti. Sinkku elämää tässä vietetään."
*Hayaku hymähtää ja virnistää iloisesti Sakuralle kuin mitään ei olisi kuunaan tapahtunut. Hayaku painoi kuononsa maata vasten hellästi ja nappasi yhden ruohonkorren suuhunsa. Sitten hän nostaan itsensä seisomaan ja venyttelee.*

[Sakura]

*Sakura katsoo Hayakua virnistäen. Pitkän ajan aikana tuo ei muka ole mitään kiintoisaa keksinyt. Sakura pudistaa naurahtaen päätään ja istuu sitten tyytyväisenä maassa.*
"Mennäänkö ylemmäs vuorelle? Ennen kuin unohdan mitä tulin katsomaan."
*Sakura kysyy toiselta naurahtaen ja heilauttaa sitten häntäänsä.*