Kuin kuoleva härkä

[Reiketsukan]

Sade raastoi kanjonia salamoiden jylistessä sen yllä. Kanjoni kajahteli muustakin syystä kuin ukkosesta - valtaisan kokoinen, kolmijalkainen demoni purkasi raivoaan kanjonin seinämiin hakkaamalla niitä suurella, voimakkaalla ja uskomattoman nopealla hännällään. Jysähdykset kirivät korkealle taivaisiin ja murenevien kivien ääni raikasi.
Reike loikkasi yhden hajottamansa kiven päälle ja päästi ilmoille ulvontaa ja karjuntaa muistuttavan mylvinnän, joka huipentui sähähdyksiin. Vasemmanpuoleinen silmä, pikimusta pupilli pienenä kuin pikkukivi, katseli ympärilleen. Arpi oikean silmän päällä esti demonia näkemästä kunnolla, mutta renkaan lävistämä kuono haistoi erinomaisesti. Ja ainahan oli liskon aisteilla toimiva, haisteleva kieli.

Samassa Reike haisteli ilmaa ja alkoi murista. Joku oli tulossa!

[Hirotaro]

//Änkeän mukaan ^^ //

*Samassa kanjonissa missä Reiketsukan purkaa raivoaan nuori uroskoira tassuttelee pitkin kanjonia miettien minne hel***tiin on joutunut. Kovat kivien jysähdykset Hirotaro on kyllä huomannut mutta luulee niitä vain alkavaksi ukkoseksi.*
"Voi pahus olisi sittenkin pitänyt kääntyä sille toiselle polulle..."
*Hiro mutisee itsekseen ja vilkuilee pää kumarassa ympärilleen. hän ei tiedä olevnasa demonien mailla jos nyt tietääkään edes koko olentojen olevan olemassakaan. sekarotuinen koira kääntelee päätään kanjonin seinissä ja kuuntelee raakkuvaa korppia yläpuolellaan. Hiro ei aavista olevansa matkalla suoraan kohti Reiketsukanin olinpaikkaa.*

[Reiketsukan]

Reike kyyristyi hiljaa muristen ja astui alas kiveltä kivien rahistessa sen suurien kynsien alla. Puuttuvasta jalastaan huolimatta demoni oli yllättävän sulavaliikkeinen, ketterä ja tarpeen tullen myös äänetön tappaja.
Punamusta, rokonarpinen nahka antoi hienon suojavärin hämyisessä kanjonissa. Kivien vain hieman siirtyillessä rahisten pois jättimäisen demonin jalkojen alla Reiketsukan, yhä kyyristyneenä, liikehti kanjonin seinänviertä pitkin kohti tulijaa raskas häntä perässään laahautuen.
Kun demoni sai Hirotaron näköpiiriinsä, se yhdisti korpin kanssa liikkuvan koiran oitis shamaaneihin. Murina sen kurkussa yltyi. Se kyyristyi entisestään valmistautuen hyppyyn. Salama välähti yläpuolella.
Reike ponkaisi takajaloillaan ja pienen hyökkäävän hypyn jälkeen maahan jysähtäessään demoni mylvi kuin härkä ja jyristeli suoraan päin Hirotaroa. Alkoi sataa.

[Hirotaro]

*Hirotaro katselee taivasta joka on pian täynnä plviä eikä kanjonissa näkyisi edes eteensä katsoa. Pian nuori koira kuulee rahinaa ja pysähtyy jäykkänä paikalleen.*
"Tuolla on jotain..."
*Hän sanoo hamapaittensa välistä ja seuraavaksi kuulee jo korpin varoitushuudahduksen ja näkee jonkun joka rynnii päin nopeasti. Huomaamatta mikä se on Hiro huudahtaa pelästyksestä ja pomppaa pois alta kanjonin seinälle. Koiria ei ole kylläkään tarkoitettu kiipeilemään seinillä etenkään sateesta kosteilla ja Hiro liukuu siitä suoraan alaspäin kiepsahtaen kanjonin pohjalle.*
"Kuka tai mikä ihme sinä olet?"
*Hirotaro kysyy yrittäen erottaa jotain sateen ja pimeyden seasta.*

[Reiketsukan]

Reike jarrutti jaloillaan jättäen maahan syvät uurteet ja käännähti yhtä kyytiä ympäri häntä heilahdellen takanaan. Demonin kurkusta kuului syvää urinaa sen kohottaessa päänsä ylös ja katsellessa Hirotaroa ylhäältäpäin. Salaman välähtäessä saattoi nähdä punamustan demonin kokonaisuudessaan. Ainoa silmänsä kiiluen Reiken yhteenommellut suunpielet vetäytyivät irvistykseen jonka saattoi etäisesti tunnistaa säälimättömäksi, hirveäksi hymyksi. Demonin suu avautui ja ompelet kiristyivät hieman.
" Zzzh..! Tyhmä pizzhki!" Reike sähähti ja lipaisi kielellään teräviä torahampaitaan.
" Olen armollinen tänään.. Reiketzzhukan on tappava zzhinut nopeazzhti!" demoni kähähti ja iski varoittamatta tuhoisan häntänsä oikean kylkensä kautta kohti Hirotaroa.

[Sofi]

// Minäkin voisin tunkaista jos sopii? ^^ //

*Hieman syrjemmällä käveli myös susi naaras, Sofi. Kävelee melko rivakkaasti eteenpäin salamoiden iskiessä taustalla vähän väliä. Naaras oli eksynyt. Todellakin eksynyt. Näille maille ei Sofi astuisi tassullakaan jos vain sen tietäisi. Kävelee eteenpäin ja katselee ympärilleen korvat luimussa. Sofin turkki oli kostea sateesta.*
'Eiei... Missä minä olen? Tämä paikka ei ole...mikään ihana.'
*Ajattelee nielaisten. Sofin sydän tykytti hurjaa vauhtia ja pelokas katse jäänsinisissä silmissä loisti jo kauas. Nopeuttaa vauhtiaan juoksuksi ja huomaa vähän kuivunutta verta kanjonin seinämässä.*
'Täältä on päästävä pois... nyt!'
*Ajattelee peloissaan ja jatkaa juoksua. Juoksee minkä jaloistaan pääsee kunnes sitten... Sofi näkee edessään aivan vähän matkan päässä kaksi hahmoa. Pysähtyy liukuen kostealla maalla vähän matkaa. Seisoo aivan lähellä kahta muuta. Katsoo molempia vuoron perään korvat luimussa. Nielaisee uudemman kerran ja ottaa askeleen taaemmas jo valmiiksi.*
"A-anteeksi... Jatkakaa vain mitä olette tekemässäkin, minä...minä eksyin vain."
*Sanoo varovasti hennolla äänellään pää hitusen painuksissa.*

[Hirotaro]

//Sopiihan se ^^ //

"se ei olisi mukavaa."
*Hirotaro ei ehdi nähdä kuin hännänvilahduksen ja korpin rääkäisyn kun jo törmää kanjonin seinämään oikein ryminällä.*
"ai jai jai..."
*Koira vinkaisee pudistaen turkkiaan sateesta. Hirotaron onneksi tämän ruumis on tehty kestämään kovia iskuja.*
"mitä minä olen tehnyt?"
*Koira kysyy pelästyneellä äänensävyllä kunnes huomaa jonkun toisenkin eksyneen kanjoniin. Tarkemmalla katsaisulla Hiro helpottuu huomatessaan että tämä ainakin näyttää ihan koiraeläimeltä. Uros siirtää sitten katseensa taas Reiketsukaniin joka on tullut maailmaan kuin suoraan painajaisunesta.*