Post by Reiketsukan on Sept 23, 2005 10:48:00 GMT -5
© Kinuko
[Jos joku perkele menee sanomaan omakseen, tietäköön, että tuon kuvan teko oli oikea tuskien taival, skannaaminen samaten. Mur.]
Nimi: Reiketsukan, "Reike" (=sydämetön, kylmäverinen)
Ikä: arviolta noin 5-vuotias
S.puoli: uros
Laji: demoni (koira/susi, härkä ja komodonvaraani)
Luonne: Nimensä mukaisesti kylmä ja sydämetön tappaja, joka häikäilemättömästi käy taisteluun jos sillä on tilaisuus tappaa edes yksi shamaani maailmasta. Vihaa kaikkia shamaaneja ja niiden kanssa veljeileviä olentoja yli kaiken.
Ei puhu paljon, koska suuret hampaat ja matelijan sihisevä kieli ovat "edessä". Lausuu S:n Z:na pitkään zzhuhizzhten.
Ulkonäkö: (kuva tulossa) Kuonosta hännänpäähän asti n. 3m pitkä, takajaloilla seistessään suunnilleen saman verran. Suden ja varaanin kasvonpiirteet, härän sarvet ja korvat, jalat puoliksi sutta ja varaania, häntä ehdottomasti varaanin, samoin julman näköiset hampaat. Laiha, punamusta ruumis on rokonarpinen ja inhottavan näköinen.
Sydämen päällä kolme tikkiä, oikean silmän päällä arpi. Nenässä rengas. Selästä törröttää katkennut oksanpätkä, joka upotettiin kerran sen selkään taistelun tuoksinnassa.
Oikeanpuoleinen etujalka puuttuu.
Menneisyys: Reike syntyi tuikitavallisena koirasutena myöhäisenä syksynä. Sen vanhemmat olivat shamaaneja - siitä itsestäänkin olisi voinut tulla sellainen.
Ollessaan noin vuoden ikäinen demonit hyökkäsivät perheen kimppuun ja veivät pennun pois vanhemmiltaan kuitenkaan ketään tappamatta. Demonit käyttivät voimiaan ja tekivät pennusta kaltaisensa, hirveän olennon, mutta jättivät sen mielen yhä samaksi. Vain ulkokuori muuttui.
Pentu päästettiin vanhempiensa luo, mutta nähdessään rumiluksen he yrittivät tappaa sen luullen sitä demoniksi (joka se oikeastaan olikin). Shokissa koirasudenpentu tajusi muuttuvansa hetki hetkeltä enemmän demoniksi. Mutta kesti pitkään, ennen kuin se unohti menneisyytensä ja syyn siihen, miksi se vihasi shamaaneja - että siitä ei ikinä tullut itsestään shamaania.
Vuodet vierivät ja pentu oli jo tottunut uuteen nimeensä, Reiketsukaniin, jonka se sai silmittömän tappovimmansa mukaan. Se oli hyvin vahva, vahvempi kuin moni muu eikä se kumartanut ketään. Ketään, paitsi Haudantulta.
Ainaisten voittojen tuoma itsevarmuus oli koitua Reiken kohtaloksi, kun se osui muutamien shamaanien kohdalle ja yritti tappaa ne. Se olisi voinut onnistua, jos ne eivät olisi jollain konstilla onnistuneet sytyttämään Reiken tuolloin vielä omaamaa turkkia tuleen, puhkaisseet sen toista silmää ja leikanneet siltä oikeaa etujalkaa irti jättäen jäljelle vain tyngän. Raivosta ärjyen Reike upottautui jokeen, joka sen onneksi sattui olemaan vieressä. Sen noustessa sieltä joku olisi voinut jo kuolla pelkästä sen näkemisestä. Kauhuissaan yksi paikalle jääneistä shamaaneista nappasi terävän oksan ja upotti sen paniikin tuomin voimin pedon selkään ja pakeni sitten muiden kanssa.
Siitä lähtien Reike on riivannut aivan uudella tarmolla shamaaneja ja kaikkea muuta elävää. Kaikista eniten se haluaa saada kynsiinsä sen shamaanin, joka oli lävistänyt sen selän oksalla.