Tuuli kantaa kauas...

[Rawe]

*Päivä oli kirkkaimmillaan ja metsä tuntui kovin hiljaiselta. Ei äännähdystäkään. Hiljaisuuden rikkoo pian korpin karhea huudahdus. Musta korppi liiteli ilmassa. Sen mustat siivet olivat levittäytyneet täyteen mittaansa kun se liiteli ilmojen halki. Tähystelee samalla alas maahan.*
'Hirveä nälkä... Tahdon ruokaa. Ja tahdo--'
*Ajattelee kunnes näkee alhaalla puita jossa loisti jotain... punaista. Pysäyttää vähän vauhtiaan ilmassa ja räpyttelee siipiään. Liitää sitten sulavasti alemmas ja laskeutuu yhden kirsikkapuun tukevalle oksalle. Katselee ympärilleen.*
'Ruokaa! Olisihan se liha ollut parempaa, mutta tämä kelpaa.'
*Ajattelee ja tarkkailee puita missä olisi suurimmat kirsikat.Lennähtää sitten yhden kirsikkapuun oksalle ja nappaa yhden kirsikan nokkaansa. Kulauttaa sen kurkkuunsa ja alkaa sitten nokkimaan yhtä suurempaa kirsikkaa. Kääntelee nopein liikkein päätään ja punainen sulka erottui hyvin. Myös köyden pätkä roikkui korpin jalasta.*
'Voin kun on tylsää... Tulisi nyt joku ketä ärsyttää.'
*ajattelee virnistellen. Asettelee siipensä kylkiä vasten ja jää nokkimaan kirsikoita*

// Mukaan vain. n_n //

[Nemo]

Kirsikkapuun alapuolella makoilee nuori naaras pentu, Nemo. Hän oli onnellisella päällä ja nyt mikään ei voisi pilata tätä hiljaista hetkeä. Mutta sitten kuuluu kohahdus ylempää.
Pentu avaa silmänsä ja katsoo ylös ja huomaa mustan korpin, joka alkoi syödä kirsikoita.
Nemo nousee seisomaan ja pysyy hiljaisena. Tuosta korpista saattaisi olla iloakin. Nemolla nimittäin alkoi olla nälkä.

[Rawe]

*Rawe ei ollut huomannut puun alla loikoilevaa koiraa. Se oli kiinnittänyt huomionsa vain kirsikoihin. Nokkii kirsikoista pieniä palasia ja välillä ahmaisee niitä kokonaan. Kuulee sitten Nemon puun alla. Kääntää hyvin nopeasti päätään kohti alas ja tuijottelee mustilla silmillään Nemoa. Ottaa kirsikan nokkaansa ja yrittää pudottaa sen Nemon päähän.*
"Hei sinä rakki siellä!"
*Huudahtaa karhealla äänellä. Lehahtaa yhden oksan alemmas, ettei tarvitsisi huutaa. Kääntelee päätään vähän väliä.*
"Kuka olet?"
*Rawella oli taas pahat mielessä.*

[Nemo]

Nemo ei voi olla nauramatta. Korppi pudottaa nyt kirsikkaa pentua kohti ja se pomppaa tämän päästä maahan. Akita naurahtaa. Mutta kuullessaan miten tuo kirottu sanoo tätä rakiksi, pentu ärähtää.
" Minä en ole rakki!" Pentu huutaa takaisin.
Nemo kohottaa sitten uhkaavan katseensa korppiin.
" Nemo.....Ja sinä olet?" Akita kysyi ja virnisti pirullisesti.

[Rawe]

*Vetää päätään taaemmas kun toinen yhtäkkiä huusikin tälle. Naurahtaa kamalalla äänellä.*
"Noo... ei sitten. Elukka mikä lie."
*Sanoo ja vilkaisee kirsikoita puussa. Rawe alkoi olla täynnä hedelmiä ja marjoja. Se tahtoisi lihaa, mutta sitä olisi itse vaikea hankkia. Kääntää katseensa taas Nemoon.*
"Minun nimeni ei sinulle kuulu, mutta... Nemo. Nimesi kuulostaa tutulta. Olen kuullut puhuttavan sinusta."
*Sanoo karhealla äänellä. Ainahan korppi tahtoi kiusata muita. Joskus mitä epätoivoisin keinoin. Lehahtaa taas alemmas kunnes on puun viimeisellä oksalla. Noin kahden metrin korkeudella. Napauttaa nokkaansa kerran.*

[Nemo]

Nemo katsoi vähän hämillään korppia. Miten se tunsi Nemon? Kuullut puhuttavan...
" Kuullut puhuttavan?" Nemo toisti arasti ajatuksiaan.
" Saat nimittäin luvan kertoa....." Naaras sanoi hiljaa.

[Rawe]

*Korppi ei voinut välttää leveää hymyä kun toinen tahtoi kuulla mitä hänestä oli muka puhuttu. Hymyn aikana korppi kääntää päänsä poispäin kuin katsellakseen kirsikoita. Katsoo taas Nemoa vakavana.*
"Etkö ole itse kuullut? Minä kuulin! Viimeksi tänään..."
*Korppi sanoo ja laskee päätään vähän alemmas. Istuu oksalla nyt vähän kenossa, kumartuneena Nemoon päin.*
"Tänään kun lensin tänne ruuanhaku mielessä kuulin kun kaksi koiraa puhui sinusta... Toinen sanoi, ettei voi sietää sinua. Esittää vain ystävääsi ja tilaisuuden tullen lähtee lätkimään."
*Valehtelee päin naamaa Nemolle tarkoituksena saada tuo surulliseksi tai vihaikseksi. Mitä vain. Aiheuttaa riitaa.*
"Eikä siinä kaikki."

[Nemo]

Nemo kuuntelee Rawen sanat loppuun asti. Kaksi koiraa puhui hänestä?. Justiinsa. Pentu tuntee kovan jysähdyksen ja järkytyksen sydämmessään, mutta sitten tämä päättää valehdella korpille.
" Ei minulla ole ystäviä..." Pentu sanoi.
Mutta sitten korppi sanoo ,että ei siinä vielä kaikki.
" Kerro vain loppuun..." Naaras sanoi.
Miten tyhmää valehdella ,että Nemolla ei olisi ystäviä.. Olihan hänellä Fhite...Mutta hän oli jossakin..

[Rawe]

*Virnistää ja havisuttaa siipiään.*
"Ei ystäviä? Ei varmaankaan... jos he kaikki ovat pettäneet sinua kaiken aikaa."
*sanoo häijysti. Eihän korppi tietänyt puhuiko toinen totta, mutta päätti kuitenkin yrittää.*
"Eräs koira sanoi, että tahtoo sinut hengiltä. Hän aikoo tulla luoksesi yöllä. En olisi muuten saanut tietää ellen olisi kysynyt miksi toinen harjoitteli sirpillään. Joten kannattaa olla varovainen!"
*Sanoi muka pelästyneellä äänensävyllä. Päästää pienen korppimaisen rääkähdyksen nokastaan.*

[Nemo]

Nemo ei voinut olla uskomatta. Tämä katsoo surullisena ja hämillän Rawea. Sen oli pakko valehdella!! Pakko! Naaras puistaa päätään ja katsoo kyyneleet silmissään korppia.
" SINÄ VALEHTELET!" Hän huusi.
Pennun teki mieli repiä tuo kirottu kahtia. Sulat pöllyäisivät jos tuo saamarin itikka tulisi alas tuolta. Ja Nemon oli turha kuvitellakaan hyppäävänsä puuhun.

[Rawe]

*Korpin sisälle tuli suurta mielihyvää kun se huomasi pientä tuskaa Nemon kasvoilla. Ja kyyneleet pennun silmissä kruunasivat kaiken. Korppi on hyvin tyytyväinen, muttei näytä sitä. Yrittää saada kasvonsa. Pahoitteleviksi ja surullisiksi. Päästää pienen rääkäisyn kun toinen huusi tätä valehtelijaksi*
"Krhm... Kysyhän itseltäsi. Miksi valehtelisin?"
*Sanoo häijysti. Sitten korppi lehahti lentoon. Tekee pienen kaaren Nemon ympärillä ja laskeutuu sitten Nemon takana olevalle matalle oksalle istumaan.*

[Nemo]

Akita naaras katsoo vihaisesti korppia. Tällä on edelleen kyynelet silmissään ja tämä puree hampaitaan yhteen. Pentu ei vastaa mitään. Hän ei voi, sillä muuten hän alkaisi itkeä.
Kun Rawe lentää pennun ympäri, Nemon teki mieli iskeä hampaansa tuon siipiin, mutta ei tämä kyennyt siihen.
Huomaa sitten kun Rawe istuuntuu pennun takana olevalle oksalle. Nemo kääntyi katsomaan.

[Rawe]

*Päästää pienen karhean naurahduksen ja kallistaa samalla päätään.*
"Miksi valehtelisin sinulle? Ei minulla ole mitään syytä valehdella sinulle! Halusin vain varoittaa sinua... Nyt kun kerta sinut tapasin."
*Sanoo ja kohottaa vähän päätään. Miettii suostuisikohan toinen saalistamaan tälle lihaa. Kenties Rawe saisi edes jämät? Marjat ja kirsikat eivät paljoa täyttäneet ja ne sulaisivat nopeasti. Pian korppi olisi taas nälkäinen. Tuo päätään vähän lähemmäs Nemoa ja napauttaa kerran nokkaansa kuuluvasti.*
"Kuule... ei sinulla sattuisi olemaan nälkä?"
*Kysyy toivoen hartaasti, että toinen lähtisi saalistamaan.*

[Nemo]

Nemo luovuttaa, mutta pysyy silti epävarmana. Korpithan olivat hyvin salaperäisiä ja ilkeitä. Mutta kun tuo kysyy lähtisikö Nemo metsästämään, pentu nyökkää varovasti.
" Jo-Joo." Akita sanoi vähän masentuneena Rawen sanoista.
Mitään marjoja tämä ei ainakaan söisi!

[Rawe]

*Virnistää huomaamattomasti kun toinen tuntui masentuneelta. Rawe oli jälleen onnistunut teoissaan ja se toi sille suurta iloa. Levittää vähän siipiään ja päästä rääkäisyn kun toinen sanoo että sillä on nälkä.*
"Hienoa! Sitten varmaan voisit lähteä... saalistamaan jotain vai mitä?"
*Kysyy vihjailevasti. Korpillakin oli nälkä kuten melkein aina. Lehahtaa lentoon ja liitää maahan Nemon eteen. Kallistelee päätään nopeasti ja odottaa toisen vastausta. Taittaa siipensä siististi kylkiä vasten*